Kadonneen valtakunnan aikakirjat

Tässäpä sitä on trikoloria kerrakseen! 

Viikinkiajan Hämeeseen sijoittuva romaani Kuninkaan testamentti , Kadonneen valtakunnan aikakirjat -jatkokertomuksen III osa, alkaa vuodesta 860, jolloin Euroopassa kuhisi. Skandinaavien nopealiikkeiset ja ketterät laivat valtasivat meret. Viikinkien hallitsema aikakausi oli toden teolla alkanut.  Rusien laivasto hyökkäsi 860 Konstantinopoliin kertoman mukaan peräti kahdensadan laivan voimin. Samana vuonna soturi Ragnar Karvahousun (Lodbrok) pojat Björn Rautakylki ja Hastein etenivät 62 viikinkilaivan kanssa Ranskasta kohti Välimerta lopullisena määränpäänään Rooma.  Kaksi Färsaarille ja Hebrideille matkaavaa norjalaislaivaa ajautui myrskyssä kurssilta ja päätyi Islantiin, jonka kerrotaan näin löydetyn. Tanskalaisten kuninkaaksi Horik II:n jälkeen nousi Kanutus I. Tanskalaisten hallitsijoiden vaikutusvaltaa vahvistivat merkittävät kauppapaikat Ribe ja Hedeby. Purjehtivien soturikauppiaiden etenemistä uusille alueille ei enää kukaan voinut estää. Yksi v...

Katso video  Häme vuonna 859 Romaanisarja Kadonneen valtakunnan aikakirjat vie lukijan rautakauden Hämeeseen 800-luvulle. I Soturiprinsessa II Idän turkiskauppias III Kuninkaan testamentti. 

Auttoisilla sijaitsee Rautjärvi, jonka pohjasta kerrotaan  muinaisina aikoina  nostetun rautamalmia. Tähän viitataan myös romaanissa Soturiprinsessa,  asuuhan erämaakylässä seppämestari Valtari, jolla riittää pajassaan kiireitä... 

Yksi viikinkitarinani sankareista on nuori Emerentia, joka kertomuksen edetessä saa kutsumanimen soturiprinsessa. Nimi ei ole suomalaisnimi, mutta Emerentian isähän onkin maailmanmatkaaja, jonka juuret ulottuvat Sveanmaahan saakka. Emme voi tietää, onko viikinkiaikana käytetty Emerentia-nimeä, mutta teoriassa se on mahdollista. Mistä nimi Emerentia sitten on peräisin? 

Soturiprinsessan tapahtumat alkavat Padasjoella sijaitsevasta Auttoisten kylästä. Tosin kirjassa kylä esiintyy nimellä Auttonen. Kylän nimen pohjana on mitä todennäköisimmin ollut saamelaisnimi autto, joka tarkoittaa kosteapohjaista laaksoa. Päijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä, ja Auttoisten järvien rannoilta tunnetaankin useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464.  Millainen oli viikinkiajan (800 - 1025 jKr.) Auttoinen?  Sitä emme voi varmasti tietää, mutta kirjoittajan mielikuvitukselle se antaa tilaa.  Viikinkiajan alussa Auttolaakso ja sen ympärillä sijaitsevat laajat erämaa-alueet satoine järvineen lienevät olleet harvaanasuttuja. Auttoinen sijoittuu Kokemäenjoen vesistön äärialueelle, ja pohjoisesta itään sitä rajoittaa vedenjakajaharjanne. Juuri Auttoisilla ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla esiintyy runsaasti saamelaisnimiä: porasa=poroisenmaa, palsa=ikijää...

Kadonneen valtakunnan aikakirjoissa seikkailee myös joukko ruseja, jotka harjoittavat kauppankäyntiä mutta ottavat myös tilaisuuden tullen yhteen rannikon asukkaiden kanssa. Heistä yksi on Laatokanlinnasta paennut svealainen Rörik. Vaan k eitä oikein olivat viikinkiajan rusit?  Ruseiksi tai varjageiksi kutsutaan viikinkejä, jotka kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja jotka perustivat siirtokuntia itään.  Lukuisat rusien asuinalueilta löydetyt bysanttilaiset ja arabialaiset rahat sekä mitat ja painot ovatkin merkkejä vilkkaasta, kansainvälisestä kaupasta.  Arabialainen Ibn Fadlan kuvaili vuonna 921 ruseista saamaansa vaikutelmaa seuraavasti:  En ole koskaan nähnyt komeampia ihmisiä, pitkiä kuin taatelipalmut, vaaleita ja punakkaihoisia. Jokaisella miehellä on kirves, miekka ja veitsi, ja ne kaikki ovat käden ulottuvilla päivin öin. Miekat ovat leveitä ja uritettuja, frankkilaista mallia.  Arabimaantieteilijä Ibn Khordadbeh puolestaan kirjoitti  8...

Aino sanoi:  - Sukumme on voittamaton! Ja nyt on tullut tämä, tämä…   - Emerentia, Jorma täydensi.  - Sekö hänen nimensä oli? No. Juuri hän. Muka urhea soturiprinsessa, joka olisi lahdannut vihollisia kuin meren karjaa. Päällikön valittu. Pah! Minä räjähdän! Soturiprinsessa s. 187 Soturiprinsessa on viikinkiaikaan sijoittuva seikkailuromaani. Myynnissä e-kirjana ja pokkarina. Piirros: Satu Niinimäki. 

Skandinaavien liikehdinnän myötä Laatokan rantamille ja Olhavanjoen varrelle syntyi kauppa-asemia, joista merkittävimmäksi kasvoi vuonna 753 perustettu Aldeigjuborg, Laatokanlinna.

   - Mitä olen tehnyt saadakseni noin nyrpeän ja tyytymättömän tyttären?! Marjatta huokaisi. Emerentia oli vahva ja terve, mutta luonteeltaan villivarsa. Nyt tyttö oli kiukunpuuskan vallassa siksi, ettei päässytkään metsälle, kuten oli suunnitellut. Edellisenä päivänä hän oli venäyttänyt oikean kätensä harjoitellessaan keihään heittoa eikä siksi pystynyt vetämään jousta vireeseen.  Marjatta kantoi vettä kaivolta ja laskeskeli, miten tyttären kukkeat vuodet olisivat pian takanapäin. Emerentiaa ei vinhasti pyörivä ajanratas kuitenkaan näyttänyt surettavan. Mahtoiko hän edes muistaa omaa ikäänsä? Tuskin. Mutta Marjatta muisti. Hänen ainoan tyttärensä syntymä kaksikymmentäkaksi vuotta sitten oli ollut tuskan päivä, joka ei unohtuisi. Erik-puoliso ei näyttänyt olleen millänsäkään siitä, että lapsi oli tyttö, vaikka Marjatta oli toivonut poikaa. Mutta poikamainen tytöstä lopulta tuli. Kenen sukulaisvainajan henki lapseen oli mennyt? Ehkä itse Erikin, joka kolme vuotta tyttären...