Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Neljä sankaria seikkailee viikinkiajan Hämeessä (video)

Kuva
Katso video Häme vuonna 859
Romaanisarja Kadonneen valtakunnan aikakirjat vie lukijan rautakauden Hämeeseen 800-luvulle.
I Soturiprinsessa II Idän turkiskauppias III Kuninkaan testamentti. 

Rautjärvestä nostettiin malmia muinaisina aikoina

Kuva
Auttoisilla sijaitsee Rautjärvi, jonka pohjasta kerrotaan muinaisina aikoina nostetun rautamalmia. Tähän viitataan myös romaanissa Soturiprinsessa,  asuuhan erämaakylässä seppämestari Valtari, jolla riittää pajassaan kiireitä... 

Emerentia-nimen alkuperä juontaa juurensa Roomasta

Kuva
Yksi viikinkitarinani sankareista on nuori Emerentia, joka kertomuksen edetessä saa kutsumanimen soturiprinsessa. Nimi ei ole suomalaisnimi, mutta Emerentian isähän onkin maailmanmatkaaja, jonka juuret ulottuvat Sveanmaahan saakka. Emme voi tietää, onko viikinkiaikana käytetty Emerentia-nimeä, mutta teoriassa se on mahdollista. Mistä nimi Emerentia sitten on peräisin? 

Millainen kylä oli viikinkitarinan Auttonen?

Kuva
Soturiprinsessan tapahtumat alkavat Padasjoella sijaitsevasta Auttoisten kylästä. Tosin kirjassa kylä esiintyy nimellä Auttonen. Kylän nimen pohjana on mitä todennäköisimmin ollut saamelaisnimi autto, joka tarkoittaa kosteapohjaista laaksoa. Päijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä, ja Auttoisten järvien rannoilta tunnetaankin useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464. Millainen oli viikinkiajan (800 - 1025 jKr.) Auttoinen? 

Sitä emme voi varmasti tietää, mutta kirjoittajan mielikuvitukselle se antaa tilaa. 

Viikinkiajan alussa Auttolaakso ja sen ympärillä sijaitsevat laajat erämaa-alueet satoine järvineen lienevät olleet harvaanasuttuja. Auttoinen sijoittuu Kokemäenjoen vesistön äärialueelle, ja pohjoisesta itään sitä rajoittaa vedenjakajaharjanne.

Juuri Auttoisilla ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla esiintyy runsaasti saamelaisnimiä: porasa=poroisenmaa, palsa=ikijää, putaa=koski sekä Lapin…

Kauppias Rörik ja rusit

Kadonneen valtakunnan aikakirjoissa seikkailee myös joukko ruseja, jotka harjoittavat kauppankäyntiä mutta ottavat myös tilaisuuden tullen yhteen rannikon asukkaiden kanssa. Heistä yksi on Laatokanlinnasta paennut svealainen Rörik. Vaan keitä oikein olivat viikinkiajan rusit? 

Ruseiksi tai varjageiksi kutsutaan viikinkejä, jotka kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja jotka perustivat siirtokuntia itään. Lukuisat rusien asuinalueilta löydetyt bysanttilaiset ja arabialaiset rahat sekä mitat ja painot ovatkin merkkejä vilkkaasta, kansainvälisestä kaupasta. 

Arabialainen Ibn Fadlan kuvaili vuonna 921 ruseista saamaansa vaikutelmaa seuraavasti: 
En ole koskaan nähnyt komeampia ihmisiä, pitkiä kuin taatelipalmut, vaaleita ja punakkaihoisia. Jokaisella miehellä on kirves, miekka ja veitsi, ja ne kaikki ovat käden ulottuvilla päivin öin. Miekat ovat leveitä ja uritettuja, frankkilaista mallia. Arabimaantieteilijä Ibn Khordadbeh puolestaan kirjoitti 840-luvulla rusikauppiaiden olevan 
eräänlai…

Kadonneen valtakunnan aikakirjat I: Soturiprinsessa

Kuva
Aino sanoi: 
- Sukumme on voittamaton! Ja nyt on tullut tämä, tämä…
- Emerentia, Jorma täydensi. 
- Sekö hänen nimensä oli? No. Juuri hän. Muka urhea soturiprinsessa, joka olisi lahdannut vihollisia kuin meren karjaa. Päällikön valittu. Pah! Minä räjähdän!
Soturiprinsessa s. 187

Elokuu 859

Skandinaavien liikehdinnän myötä Laatokan rantamille ja Olhavanjoen varrelle syntyi kauppa-asemia, joista merkittävimmäksi kasvoi vuonna 753 perustettu Aldeigjuborg, Laatokanlinna.

Kirjan 1. luku: Äiti, tytär ja poika

- Mitä olen tehnyt saadakseni noin nyrpeän ja tyytymättömän tyttären?! Marjatta huokaisi. Emerentia oli vahva ja terve, mutta luonteeltaan villivarsa. Nyt tyttö oli kiukunpuuskan vallassa siksi, ettei päässytkään metsälle, kuten oli suunnitellut. Edellisenä päivänä hän oli venäyttänyt oikean kätensä harjoitellessaan keihään heittoa eikä siksi pystynyt vetämään jousta vireeseen. Marjatta kantoi vettä kaivolta ja laskeskeli, miten tyttären kukkeat vuodet olisivat pian takanapäin. Emerentiaa ei vinhasti pyörivä ajanratas kuitenkaan näyttänyt surettavan. Mahtoiko hän edes muistaa omaa ikäänsä? Tuskin. Mutta Marjatta muisti. Hänen ainoan tyttärensä syntymä kaksikymmentäkaksi vuotta sitten oli ollut tuskan päivä, joka ei unohtuisi. Erik-puoliso ei näyttänyt olleen millänsäkään siitä, että lapsi oli tyttö, vaikka Marjatta oli toivonut poikaa. Mutta poikamainen tytöstä lopulta tuli. Kenen sukulaisvainajan henki lapseen oli mennyt? Ehkä itse Erikin, joka kolme vuotta tyttärensä syntymän oli…

Kevättalvi 859

Pohjolan lukuisten heimojen joukosta nousi 800-luvulla yhä vaikutusvaltaisempia päälliköitä, joilla sotilaallisen ja poliittisen taidon lisäksi oli varaa palkata sotureita puolustamaan ja laajentamaan alueitaan.  

Kadonnut valtakunta

Kuva
Sepitelmäni alkaa jo 1400-luvulla kirjallisissa lähteissä mainitusta Auttoisten kylästä Hämeestä. Isoisäni ja enoni runoilivat ja tarinoivat kotikylänsä menneisyydestä, ihmisistä, kaskuista, sattumuksista, kummituksistakin. Minä taas haluan kertoa ajasta, jolloin myöhemmin viikingeiksi kutsutut kauppiassoturit purjehtivat nykyisellä Itämerellä. Emme tiedä, miksi historiankirjoitus ei mainitse mahtavaa, pakanallista Hämeen maata, jonka tuolloin kerrotaan ulottuneen suolamerestä suolamereen.

E. E. Leivo