Millainen kylä oli viikinkitarinan Auttonen?

Soturiprinsessan tapahtumat alkavat Padasjoella sijaitsevasta Auttoisten kylästä. Tosin kirjassa kylä esiintyy nimellä Auttonen. Kylän nimen pohjana on mitä todennäköisimmin ollut saamelaisnimi autto, joka tarkoittaa kosteapohjaista laaksoa. Päijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä, ja Auttoisten järvien rannoilta tunnetaankin useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464. Millainen oli viikinkiajan (800 - 1025 jKr.) Auttoinen? 

Sitä emme voi varmasti tietää, mutta kirjoittajan mielikuvitukselle se antaa tilaa. 

Viikinkiajan alussa Auttolaakso ja sen ympärillä sijaitsevat laajat erämaa-alueet satoine järvineen lienevät olleet harvaanasuttuja. Auttoinen sijoittuu Kokemäenjoen vesistön äärialueelle, ja pohjoisesta itään sitä rajoittaa vedenjakajaharjanne.

Juuri Auttoisilla ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla esiintyy runsaasti saamelaisnimiä: porasa=poroisenmaa, palsa=ikijää, putaa=koski sekä Lapinjärvi, Kotinen, Kotajärvi, Savikota, jotka viittaavat lappalaisiin. Nimitystä lappalaiset käytettiin entisaikaan maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä. 

Auttoisilta Evon suuntaan laskevan vesistön varrella puolestaan esiintyvät Hakovuori, Hakostenjärvi ja Hakostenniitty viittaavat kirjan keskeiseen tapahtumapaikkaan, Janakkalan Hakoisiin, Hämeen päällikkö Hopeamiekan tukikohtaan.  

Mutta se onkin jo toinen tarina... 



Kuvassa on Auttoisten viimeinen, Hanaporinkadulla sijainnut Matlienan savupirtti. Lamasalvosrakenteiset talot yleistyivät nykyisen Suomen alueella jo varhain, nuoremmalla rautakaudella, joten niitä oli viikinkiaikanakin. Tulisijana oli avolakinen kiuas.