Rautjärvestä nostettiin malmia muinaisina aikoina
Auttoisilla sijaitsee Rautjärvi, jonka pohjasta kerrotaan muinaisina aikoina nostetun rautamalmia. Tähän viitataan myös romaanissa Soturiprinsessa, asuuhan erämaakylässä seppämestari Valtari, jolla riittää pajassaan kiireitä...
Väitetään, että ensin ihminen oppi käyttämään meteoriiteista peräisin olevaa rautaa.
Noin 2000 eKr. Vähän-Aasian heettiläiset onnistuivat pelkistämään rautaa malmista, mutta he säilyttivät taitonsa salassa pitkään. Heettiläisvaltion sorruttua taito levisi Kreikkaan 1100-luvulla eKr., Keski-Eurooppaan kelteille n. 600 eKr. ja Skandinaviaan sekä Sisä-Venäjän kulttuurien piiriin n. 500 eKr.
Suomeen raudanvalmistustaito tuli sekä lännestä että idästä. Kivestä tehdyt teräaseet syrjäytyivät ja pronssistakin tuli lähinnä korumetalli.
Talonpoikainen raudanvalmistus jatkui Suomessa 1800-luvulle saakka.
Malmia oli omasta takaa
Suomi sijaitsee järvimalmin, limoniitin, kannalta otollisella alueella, joten rautaa voitiin valmistaa omista raaka-aineista.Järvimalmia esiintyy Suomessa pääasiassa sisämaan järvialueilla hiekkapohjaisissa järvissä, rantojen läheisyydessä 1–5 metrin syvyydessä ja 20–200 cm paksuisina kerroksina. Malmin rautapitoisuus on noin 20–47 %.
Esihistoriallisella ja historiallisella ajalla malmia on nostettu talvella avannosta haavien avulla. Sitä pelkistettiin maakuoppauuneissa ja harkkohyteissä puuhiilen avulla.
Tässä norjalaisen Lofotr viikinkimuseon tuottamassa videossa kuvataan koko viikinkiaikainen raudanvalmistusprosessi miilunpolttoineen.
Malmi kuumennetaan uunissa, johon on ladottu malmia ja hiiltä. Palkeilla saadaan tarpeeksi kuuma hiillos, joka lämmittää malmin. Hiiltä painavampi materiaali painuu uunin pohjalle muodostaen rautasienen. Rautasientä taotaan, jolloin hiekka rapisee irti (puhdistustaonta) ja vähitellen saadaan itse rauta esiin.
Lopuksi pääsee myös Auttoisten kylän seppä Valtari työhönsä!
Tekstissä on lähteinä käytetty mm. Jouko Vahtolan Suomen historia kivikaudesta 2000-luvulle, Auttoinen kylämme -kirjaa sekä wikipedian artikkeleita Järvimalmi ja Masuuni.
 |
| Rautjärvi syyskuussa 2017. Kuva E. E. Leivo |
