Kauppias Rörik ja rusit
Kadonneen valtakunnan aikakirjoissa seikkailee myös joukko ruseja, jotka harjoittavat kauppankäyntiä mutta ottavat myös tilaisuuden tullen yhteen rannikon asukkaiden kanssa. Heistä yksi on Laatokanlinnasta paennut svealainen Rörik. Vaan keitä oikein olivat viikinkiajan rusit?
Ruseiksi tai varjageiksi kutsutaan viikinkejä, jotka kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja jotka perustivat siirtokuntia itään. Lukuisat rusien asuinalueilta löydetyt bysanttilaiset ja arabialaiset rahat sekä mitat ja painot ovatkin merkkejä vilkkaasta, kansainvälisestä kaupasta.
Arabialainen Ibn Fadlan kuvaili vuonna 921 ruseista saamaansa vaikutelmaa seuraavasti:
Tämä on ensimmäinen tieto ruseista, joiden nimi on säilynyt näihin päiviin Venäjän omakielisessä nimessä Rossija.
Ludvig Hurskas piti miehiä ruotsalaisina ja siihen viittaa jossain määrin myös Kiovassa 1100-luvun alussa koottu Nestorin kronikka, joka on Venäjän varhaishistorian merkittävin kotoperäinen tietolähde. Sen mukaan vuonna 862 joukko slaaveja ja muita heimoja purjehti meren yli tapaamaan ruseiksi kutsuttuja ihmisiä ja pyysi heitä ryhtymään hallitsijoikseen.
Rusien alkuperästä on kiistelty, mutta lähteiden puuttuessa täyttä selvyyttä asiaan ei välttämättä saada koskaan.
Lähteenä tekstissä on käytetty mm. Richard Hallin kirjaa Matka viikinkien maailmaan.
Ruseiksi tai varjageiksi kutsutaan viikinkejä, jotka kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja jotka perustivat siirtokuntia itään. Lukuisat rusien asuinalueilta löydetyt bysanttilaiset ja arabialaiset rahat sekä mitat ja painot ovatkin merkkejä vilkkaasta, kansainvälisestä kaupasta.
Arabialainen Ibn Fadlan kuvaili vuonna 921 ruseista saamaansa vaikutelmaa seuraavasti:
En ole koskaan nähnyt komeampia ihmisiä, pitkiä kuin taatelipalmut, vaaleita ja punakkaihoisia. Jokaisella miehellä on kirves, miekka ja veitsi, ja ne kaikki ovat käden ulottuvilla päivin öin. Miekat ovat leveitä ja uritettuja, frankkilaista mallia.Arabimaantieteilijä Ibn Khordadbeh puolestaan kirjoitti 840-luvulla rusikauppiaiden olevan
eräänlaisia eurooppalaisia, he tuovat majavannahkoja ja mustakettuturkiksia ja miekkoja oman maansa kaukaisimmilta seuduilta.Varhainen Länsi-Euroopasta löytynyt lähde valottaa hiukan rusien alkuperää. Nimittäin vuonna 839 Ingelheimissa frankkien keisari Ludvig Hurskas otti vastaan Bysantin keisarin Theofiloksen lähettiläät. Näiden mukana oli miehiä, jotka olivat saapuneet Konstantinopoliin diplomaattisissa tehtävissä oman kuninkaansa käskystä. Miehet käyttivät itsestään nimeä rus.
Tämä on ensimmäinen tieto ruseista, joiden nimi on säilynyt näihin päiviin Venäjän omakielisessä nimessä Rossija.
Ludvig Hurskas piti miehiä ruotsalaisina ja siihen viittaa jossain määrin myös Kiovassa 1100-luvun alussa koottu Nestorin kronikka, joka on Venäjän varhaishistorian merkittävin kotoperäinen tietolähde. Sen mukaan vuonna 862 joukko slaaveja ja muita heimoja purjehti meren yli tapaamaan ruseiksi kutsuttuja ihmisiä ja pyysi heitä ryhtymään hallitsijoikseen.
Rusien alkuperästä on kiistelty, mutta lähteiden puuttuessa täyttä selvyyttä asiaan ei välttämättä saada koskaan.
