Kadonneen valtakunnan aikakirjat

E. E. Leivon viikinkiajan Hämeeseen sijoittuvat romaanit Soturiprinsessa ja Idän turkiskauppias palkittiin vuoden 2019 Möllärimestari-kilpailussa.  E. E. Leivon Kadonneen valtakunnan aikakirjat -sarjan kaksi ensimmäistä romaania Soturiprinsessa ja Idän turkiskauppias ovat voittaneet kunniamaininnan Päätalo-instituutin järjestämässä omakustanteiden Möllärimestari-kirjoituskilpailussa.

Kirjatraileri on katsottavissa myös Puustellin tarinoiden facebook-sivulla  ja Youtube-kanavalla  sekä  Kadonneen valtakunnan aikakirjojen omalla Youtube-kanavalla .  Voit tilata kirjan omalta kirjakauppiaaltasi tai verkosta. Ehdota myös kirjasarjaa omaan kirjastoosi!  Tervetuloa Kadonneen valtakunnan aikakirjojen maailmaan! 

Kuva: E. E. Leivo Suomen uusin linnavuorilöytö, Hangastenmäen muinaislinna Räikälänjoen lounaisrannalla, esiintyy tiettävästi ensi kertaa kaunokirjallisuudessa Kadonneen valtakunnan aikakirjat -jatkokertomuksessa, jossa ovat tähän mennessä ilmestyneet romaanit Soturiprinsessa , Idän turkiskauppias ja Kuninkaan testamentti .

Magnus von Wrightin litografia Hakoisten linna, painaja Adler und Dietze, Dresden, teoksessa Zacharias Topelius 1845 - 1852: Finland framställdt i teckningar, häftet I. Helsingfors: A. W. Gröndahl & A. C. Öhman. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. Kadonneen valtakunnan aikakirjat -romaaneissa puolustukseen tarkoitetuilla linnoituksilla, ns. linnavuorilla, on tärkeä rooli. Kirjasarjan aloittavassa romaanissa Soturiprinsessa tarina pääsee toden teolla vauhtiin Emerentian saapuessa Hakoisten linnavuorelle. 

Kaikki tähänastiset pullat ovat nyt tulleet uunista ulos! Voit ostaa romaanit painettuna omalta lähikirjakauppiaaltasi tilauksesta tai verkosta . Kirjasarjan julkkareita juhlistetaan 14.4.2018 klo 12 - 14 Auttoisilla Kievari Aijakassa.  

Tässäpä sitä on trikoloria kerrakseen! 

Viikinkiajan Hämeeseen sijoittuva romaani Kuninkaan testamentti , Kadonneen valtakunnan aikakirjat -jatkokertomuksen III osa, alkaa vuodesta 860, jolloin Euroopassa kuhisi. Skandinaavien nopealiikkeiset ja ketterät laivat valtasivat meret. Viikinkien hallitsema aikakausi oli toden teolla alkanut.  Rusien laivasto hyökkäsi 860 Konstantinopoliin kertoman mukaan peräti kahdensadan laivan voimin. Samana vuonna soturi Ragnar Karvahousun (Lodbrok) pojat Björn Rautakylki ja Hastein etenivät 62 viikinkilaivan kanssa Ranskasta kohti Välimerta lopullisena määränpäänään Rooma.  Kaksi Färsaarille ja Hebrideille matkaavaa norjalaislaivaa ajautui myrskyssä kurssilta ja päätyi Islantiin, jonka kerrotaan näin löydetyn. Tanskalaisten kuninkaaksi Horik II:n jälkeen nousi Kanutus I. Tanskalaisten hallitsijoiden vaikutusvaltaa vahvistivat merkittävät kauppapaikat Ribe ja Hedeby. Purjehtivien soturikauppiaiden etenemistä uusille alueille ei enää kukaan voinut estää. Yksi viikinkien

Katso video  Häme vuonna 859 Romaanisarja Kadonneen valtakunnan aikakirjat vie lukijan rautakauden Hämeeseen 800-luvulle. I Soturiprinsessa II Idän turkiskauppias III Kuninkaan testamentti. 

Auttoisilla sijaitsee Rautjärvi, jonka pohjasta kerrotaan  muinaisina aikoina  nostetun rautamalmia. Tähän viitataan myös romaanissa Soturiprinsessa,  asuuhan erämaakylässä seppämestari Valtari, jolla riittää pajassaan kiireitä...