Kadonneen valtakunnan aikakirjat

Auttoisilla sijaitsee Rautjärvi, jonka pohjasta kerrotaan  muinaisina aikoina  nostetun rautamalmia. Tähän viitataan myös romaanissa Soturiprinsessa,  asuuhan erämaakylässä seppämestari Valtari, jolla riittää pajassaan kiireitä... 

Yksi viikinkitarinani sankareista on nuori Emerentia, joka kertomuksen edetessä saa kutsumanimen soturiprinsessa. Nimi ei ole suomalaisnimi, mutta Emerentian isähän onkin maailmanmatkaaja, jonka juuret ulottuvat Sveanmaahan saakka. Emme voi tietää, onko viikinkiaikana käytetty Emerentia-nimeä, mutta teoriassa se on mahdollista. Mistä nimi Emerentia sitten on peräisin? 

Soturiprinsessan tapahtumat alkavat Padasjoella sijaitsevasta Auttoisten kylästä. Tosin kirjassa kylä esiintyy nimellä Auttonen. Kylän nimen pohjana on mitä todennäköisimmin ollut saamelaisnimi autto, joka tarkoittaa kosteapohjaista laaksoa. Päijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä, ja Auttoisten järvien rannoilta tunnetaankin useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464.  Millainen oli viikinkiajan (800 - 1025 jKr.) Auttoinen?  Sitä emme voi varmasti tietää, mutta kirjoittajan mielikuvitukselle se antaa tilaa.  Viikinkiajan alussa Auttolaakso ja sen ympärillä sijaitsevat laajat erämaa-alueet satoine järvineen lienevät olleet harvaanasuttuja. Auttoinen sijoittuu Kokemäenjoen vesistön äärialueelle, ja pohjoisesta itään sitä rajoittaa vedenjakajaharjanne. Juuri Auttoisilla ja siihen läheisesti liittyvillä alueilla esiintyy runsaasti saamelaisnimiä: porasa=poroisenmaa, palsa=ikijää...